Koirien ja kissojen suolistovaivat
Erilaiset suolistovaivat ovat varmasti yksi lemmikkien yleisimmistä ongelmista. Tyypillisesti suolistovaivat oireilevat oksenteluna ja ripulointina, lemmikillä voi olla oireina myös huonosyöntisyyttä, vatsan kurinaa tai vaikkapa ruohon syöntiä. Yleisimmät aiheuttajat suolistovaivoille ovat erilaiset bakteerit tai virukset, jotka voivat tarttua myös lemmikkien välillä, loiset tai pilaantunut tai sopimaton ruoka. Erityisesti pennut ovat usein herkkävatsaisia ja ympäristöä tutkiessaan voivat saada syötyä ulkona jotain mahaa ärsyttävää. Varsinaiset myrkytykset ovat sen sijaan lemmikeillä äärimmäisen harvinaisia.
Akuuttien suolistovaivojen hoidossa on syytä seurata tarkasti lemmikin yleisvointia ja harkita hoito tapauskohtaisesti. Yleisimmät oksentelu-ripulivaivat menevät ohi tyypillisesti muutamassa päivässä, lemmikin yleisvointi on normaali (se on pirteä ja reipas, jaksaa innostua leikkimisestä tai lenkille lähdöstä jne) ja sillä on normaali ruokahalu. Lemmikki voi oksentaa ruuan, mutta yleensä ei vettä. Tällöin lemmikkiä voidaan hoitaa kotona ruokavaliolla ja mahaa rauhoittavilla ilman reseptiä saatavilla lisäravinteilla. Mikäli olet epävarma tilanteen vakavuudesta, ota yhteyttä eläinlääkäriin.
Aikuiset koirat on syytä pitää aluksi vuorokauden vesipaastolla jotta vatsa saa aikaa rauhoittuakseen, samalla aloitetaan vatsaa rauhoittava lääkitys. Paastopäivän jälkeen aletaan antaa varovasti kevyttä helposti sulavaa ruokaa esim. riisi-raejuusto seos, keitetty broilerinliha jne. Ruokaa annetaan pienissä erissä (aluksi esim. ruokalusikallinen kerrallaan) useita kertoja päivässä. Samalla riittävästä nesteensaannista on huolehdittava. Kun oireet ovat helpottaneet, voidaan lisätä varovasti muuta ruokaa ja koiran omaan ruokaan siirrytään pikkuhiljaa usean päivän aikana.
Kissojen paastottamista on syytä välttää, ainakaan paastoa ei saa jatkaa vuorokautta pidempään. Kissoille sopivaa ”vatsaystävällistä ruokaa” on esim keitetty sei. Se on maukasta, sopii useimmille ja sisältää paljon nestettä. Samoin kuin koirille, ruoka on syytä tarjoilla pienissä erissä ja jättää kaikki normaalit ruuat pois kunnes tilanne on rauhoittunut.
Jos potilas on pentu, oksennuksessa tai ripuliulosteessa näkyy verta, oireet kestävät kauemmin kuin 3 päivää tai lemmikin yleisvointi selvästi heikkenee (se on väsynyt ja haluton) niin ota heti yhteyttä eläinlääkäriin. Vaikka suolisto-ongelmat ovat suurimmalta osin vaarattomia, on joskus mahdollista sairastua myös rajuun suolistotulehdukseen joka vaatii välitöntä hoitoa! Oksenteluun ja ripulointiin on olemassa varmasti satoja eri syitä, siksi pitkään jatkunut oksentelu tai ripulointi vaatii aina tutkimuksia
Kutiseva koira
Varmasti tyypillisin eläinlääkärille tuotava iho-ongelmista kärsivä potilas on kutiseva koira. Kutinan aste voi vaihdella hyvin lievästä, lähes huomaamattomasta nuolemisesta taukoamattomaan raapimiseen ja järsimiseen joka väistämättä johtaa eriasteisiin ihovaurioihin ja toissijaisiin ongelmiin. Jatkuva kutina myös stressaa koiraa ja voi pahimmillaan johtaa luonnemuutoksiin ja jopa aggressiivisuuteen.
Kutisevan potilaan hoidossa tulisi keskittyä löytämään kutinan taustasyy eikä vain hoitaa oireita eli kutinaa. Kutinan taustasyiden selvittäminen muistuttaa usein enemmänkin salapoliisityötä kuin niinkään eläinlääkärin työtä. Kutinan syitä on nimittäin monia ja koska kaikki koirat ovat hyvin yksilöllisiä, voi eri koirien reagointi erilaisiin ärsykkeisiin vaihdella. Monenlaiset muut syyt kuten stressi vaikuttavat kutinan kokemiseen ja usein pahentavat oireita. Eläinlääkärin vastaanotolla tutkimus aloitetaan tekemällä koirasta ja sen elinolosuhteista sekä perusterveydentilasta mahdollisimman hyvä anamneesi. Tällä tarkoitetaan kaikkea taustatietoa mitä koiran sairauteen liittyy: oireiden kesto, voimakkuus, missä oireita esiintyy, liittykö oireilu tiettyyn tilanteeseen/vuodenaikaan/tapahtumaan, mahdolliset aiemmat tutkimukset, hoidot ja lääkitykset sekä vaste kyseisiin hoitoihin. Lisäksi kysellään koiran elinolosuhteista (asuu pääasiassa sisällä vai ulkona, ulkoileeko vapaana vai taluttimessa, onko taloudessa muita lemmikkieläimiä, onko koira matkustellut jne) sekä ruokinnasta ja mahdollisista lisäravinteista. Tärkeitä tietoja ovat myös koiran saamat sisä- ja ulkoloislääkitykset sekä mahdolliset muut sairaudet ja niihin saatavat lääkitykset. Jos koiralla on muita oireita esim. se juo paljon tai on lihonut, niin nämä ovat myös tärkeitä tietoja taustasyytä selvitettäessä. Omistajan siis kannattaa varautua monenlaisiin kysymyksiin tuodessaan lemmikkiään vastaanotolle ja mielellään selvittää esim. aiemmat tutkimukset ja hoidot jo etukäteen.
Tärkeimpiä kutinan syitä koirilla ovat erilaiset ulkoloiset, ihotulehdukset sekä allergiat. Usein kutisevan koiran hoito vaatii pitkäjännitteistä ja suunnitelmallista hoitosuhdetta eläinlääkärin ja potilaan välillä, jossa diagnoosiin pääsemiseksi voidaan joutua sulkemaan pois eri vaihtoehtoja yksi kerrallaan, esimerkkinä ruoka-aineallergiat. Vaikka täsmällistä diagnoosia ei välttämättä ensimmäisellä käyntikerralla selviäkään ja diagnoosin saamiseen voi kulua viikkoja, on kuitenkin kutinan hoitoon useita erilaisia vaihtoehtoja, sekä lääkkeitä että muita kutinaa lievittäviä hoitomuotoja, joten kutisevan koiran kanssa ei pidä jäädä yksin vaan kannattaa hakea apua. Vaikka esimerkiksi allergia on parantumaton sairaus, on pääsääntöisesti jokaiselle koiralle löydettävissä oma, sille soveltuva hoitomuotonsa jolla oireita saadaan lievitettyä.